Psykologi Andero Teras: ”Liikunta tekee meistä rauhallisempia”
26.10.2022
Lukuaika: 5 minuuttia
Ahdistus tunteena ei ole meille suoraan vaarallista tai pahasta, mutta se on niin epämiellyttävä, että alamme tehdä sen perusteella haitallisia valintoja. Kun ahdistus kuitenkin karkaa hallinnasta, voi syntyä vakavampia terveysriskejä. Pitkäkestoiset ahdistusoireet liittyvät esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kehittymiseen tai kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Liian usein ahdistus ajaa impulsiivisempia ihmisiä myös huonoihin tapoihin, kuten liialliseen juomiseen, tupakointiin, älypuhelinriippuvuuteen, epäterveellisiin ruokatottumuksiin, ylityöskentelyyn ja niin edelleen. Tämän blogikirjoituksen hengessä muotoiltuna: ahdistus luo tilanteen, jossa treeneihin lähteminen käy yhä epätodennäköisemmäksi.
Vaikka ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat mielen ilmiöitä, niiden lievittäminen edellyttää huomion kiinnittämistä liikkumiseen ja urheiluun. Ahdistuksesta on hyvin vaikea vapautua kokonaan, kun keho on kiihtynyt ja hermosto epätasapainossa. Yksi tällaisen epätasapainon merkki on lihasjännitys, joka voi näkyä selkäkipuna, jäykkänä niskana, kyvyttömyytenä rentoutua, hampaiden puremisena, levottomana unena ja niin edelleen. Mekanismi, jonka kautta liikunta auttaa lievittämään ahdistusoireita, on itse asiassa lihasten jännittäminen. Tässä pätee hermoston kaunis toimintaperiaate: jokaista lihassupistusta seuraa lihasten rentoutuminen ja päinvastoin. Tasapaino, eikö? Harjoittelu saa meidät panemaan lihaksiimme juuri sitä lisäponnistusta, johon hermosto vastaa rentoutumisella.
Tutkimukset osoittavat, että liikkumattomuus voi olla yhteydessä jopa kolmanneksen korkeampaan ahdistusoireiden tasoon. Sinun ei tarvitse olla ”syntynyt murehtija” tai omata tiettyjä biologisia ominaisuuksia – riittää, että katsoo ympärilleen nykypäivänä nähdäkseen, ettei ahdistavista asioista ole pulaa. Antaa Garmin-kellon ehdottaa päivittäistä harjoitusta vaikuttaa melko hyvältä idealta, jotta toimimalla voit vähentää ahdistukseen liittyviä oireita 30 %. Garminin uudemmat urheilukellomallit huomaavat usein jopa hieman meitä aiemmin, että on aika rentoutua, kun kehon eri fysiologiset parametrit viittaavat korkeaan stressitasoon tai ahdistukseen.
Joskus emme itse välttämättä huomaa näitä parametreja ajoissa, koska elämän tahti ajaa meitä jatkamaan eikä pysähtymään. Tiedostamattomat huolet, psyykkinen stressi ja ahdistus näkyvät esimerkiksi korkeampana sykkeenä unen aikana ja matalampana sykevälivaihteluna. Tätä käytetään mittarina myös monissa lääketieteellisissä tutkimuksissa, jotta saadaan tarkempi kuva hermoston stressireaktiivisuudesta. Garmin-kellon mittaamien sykkeen tietojen avulla voi arvioida, onko syytä ryhtyä toimiin (lue: harjoitella). Itse asiassa matalan sykevälivaihtelun ehkäisemiseksi tietyissä tapauksissa suositellaan sen nostamista hieman harjoittelun avulla. Keskustele tästä ehdottomasti lääkärisi kanssa! Lisävaikutuksena huomiomme siirtyy pois siitä, mikä meitä ahdistaa – fyysinen ponnistelu vie niin paljon resursseja, ettei murehtimiselle jää aikaa. Sen jälkeen myös aivokemiassa alkaa tapahtua muutoksia, kun ahdistusta lievittäviä kemikaaleja, kuten serotoniinia, gamma-aminovoihappoa ja endokannabinoideja, tuotetaan enemmän. Toisin sanoen aivot palauttavat resurssit, jotka on tarkoitettu akuuttien ja myrskyisien tunteiden käsittelemiseen.
Liikunta ja urheilu auttavat ihmisiä myös voittamaan ahdistusherkkyyden, jota voidaan pitää kognitiivisten, fyysisten ja emotionaalisten tekijöiden yhdistelmänä. Jotkut ihmiset katastrofoivat väistämättömiä fyysisiä oireita ja tuntemuksia, jotka liittyvät ahdistukseen, kuten sydämen hakkaamista, hengenahdistusta tai ”ontoa” oloa. Ahdistuksen kohdalla nämä eivät yleensä ole millään tavalla vaarallisia – kyse on vain ylivirittyneestä hermostosta. Harjoittelun väistämätön seuraus on, että aktivoimme itsessämme samoja tuntemuksia, mutta saamme myös palautetta siitä, ettei mitään pahaa tapahdu – kaikki on turvallista. Harjoituksen jälkeen olo on jopa hyvä. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että tällaisten oireiden kokeminen liikunnan aikana auttaa ihmisiä selviytymään psyykkisesti paremmin esimerkiksi paniikkikohtauksesta tai akuutista ahdistuskohtauksesta ja riittävän harjoittelun myötä olemaan kiinnittämättä niihin liikaa huomiota. Askel kohti ahdistuksen voittamista ja normalisoimista on otettu! Muuten, kuinka moni lukija pelkää julkista esiintymistä juuri siksi, että sydän tuntuu haluavan hypätä rinnasta ulos?! ☺
Voit aloittaa lyhyillä aerobisilla harjoituksilla ja siirtyä lyhyisiin, intensiivisiin harjoituksiin. Mitä intensiivisemmän kuorman kykyihimme nähden harjoittelussa saavutamme, sitä enemmän palautetta annamme itsellemme, ja aivot oppivat, että tietyt fysiologiset oireet ovat äärimmäisen epämukavia, mutta siihen se jää – ne menevät ohi.
Korostettakoon vielä, että kun puhutaan pelkästä ahdistuksesta, treenivarusteiden pakkaaminen ja harjoittelemaan lähteminen on ratkaiseva käyttäytymismalli. Sitä seuraa joukko myönteisiä muutoksia kehossa ja mielessä! Ahdistuneisuushäiriön tapauksessa liikunta on kuitenkin olennainen osa hoitoa. Jotta voit arvioida suorituskykyäsi ja harjoituskapasiteettiasi asianmukaisesti ja saada kattavamman kuvan, käänny tämän kirjoituksen lisäksi myös muiden alan asiantuntijoiden puoleen.
Kirjoittaja: Andero Teras
