Rait Ratasepp: KEHO KUIN KELLO

^18.04.2023

^{Lukuaika: 5 minuuttia}

Urheilukello on yksi monista työkaluista, joiden avulla opin yhä paremmin ymmärtämään ja kuuntelemaan kehoani. Analysoimalla tekemisiäni huomaan yhä uudelleen, kuinka tarkasti kehomme toimii ja viestii kanssamme. Meidän tehtävämme on huomata se, tehdä oikeat johtopäätökset ja muuttaa ne tuloksiksi.

Ihminen kuluttaa keskimäärin miljoona kcal vuodessa, ja ilman kalorien laskemista, kun kehoa kuunnellaan oikein, painomme pysyy vuodesta toiseen hämmästyttävän samana. Otetaan esimerkiksi oma lajini. Kulutetun ja saadun energian välisen tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on ultraurheilussa ratkaisevaa. 60-kertaisen ultratriathlonin aikana kulutin Garmin-kelloni mukaan 60 päivässä 506 510 kcal. Vaikka minulla ei ollut mitään keinoa laskea energiansaantiani kalorin tarkkuudella ruokapäiväkirjan avulla, kehon paino antaa hyvää palautetta kulutetun ja saadun energian tasapainosta. 60-kertaisen ultratriathlonin ensimmäisen ja viimeisen päivän aamuna painoin täsmälleen saman sadan gramman tarkkuudella (76,8 kg), vaikka söin koko kahden kuukauden ajan pelkästään tuntemusteni mukaan.

Paino ja kalorit ovat kuitenkin vain yksi esimerkki monista. 60-kertainen ultratriathlon havainnollistaa myös kehon uskomattoman tarkkaa työkykyä. Kolmena peräkkäisenä päivänä (päivät 30–32), uituani ensin joka päivä 3,8 km ja pyöräiltyäni 180 km, juoksin 42,2 km täsmälleen samassa ajassa sekunnilleen (3:14:44). Eikä kyse ollut tietoisesta vauhdinjaosta, ja ajanotto oli elektroninen. Juoksun aikana katsoin kelloani vain 21,1 km:n kohdalla kertoakseni tiimin jäsenelle puolimaratonaikani somepäivitystä varten.

Huomasin myös monia peräkkäisiä sekunnilleen yhtä nopeita pyöräily- ja juoksukierroksia analysoidessani viime elokuun Sveitsin 5-kertaisen ultratriathlonin ajanottotiedostoa. Esimerkiksi kolmannen päivän maratonilla juoksin peräti neljä peräkkäistä 1,21 km:n kierrosta täsmälleen samassa ajassa sekunnilleen (5:48 min:s/km).

Nykyään olen kelloni ansiosta oppinut arvioimaan juoksuvauhtini ja hetkellisen kuntoni erittäin tarkasti, enkä esimerkiksi kilpailuissa maksimisuoritusta tehdessäni säädä vauhtiani kellon tai sykkeen perusteella. Kaikki tehdään tuntuman mukaan, ja jälkikäteen käyn läpi ja analysoin kellon tallentamat mittarit.

Kuva: Jakob Meier